Suojellaan metsiämme koska ne suojelevat meitä
Mitä me Tuusulassa voimme tehdä luonnon ja ilmaston eteen? Ilmastokriisi ja luontokato uhkaavat meidän ihmisten hyvinvointia. Niiden edessä ratkaisukeskeisyys helposti vaihtuu jossitteluun ja vastuun siirtelyyn: jonkun muun pitäisi tehdä jotain, miksi me kun eivät muutkaan.
Meidän kannattaa uskoa, että pienessäkin kunnassa pienilläkin teoilla on merkitystä. Nuoret tarvitsevat ja vaativat sitä, että me aikuiset teemme oikeasti vaikuttavia ympäristöä suojelevia päätöksiä. Heidän tulevaisuuden toivolleen on paljon merkitystä sillä, että me aikuiset toimimme aktiivisesti. Nuoret ovat valmiita luopumaan nykyisestä materiaalisesta elintasosta elinkelpoisen planeetan säilyttämiseksi, ja on meidän aikuisten tehtävä lunastaa nämä odotukset.
Kestävä tulevaisuus muodostuu ekologisesta, sosiaalisesta ja taloudellisesta kestävyydestä. Näistä ekologinen kestävyys on kaiken reunaehto, ja toisaalta talous on alisteinen sekä sosiaaliselle että ekologiselle ulottuvuudelle. Toistaiseksi katsomme arjessa asioita ja valintoja helposti ensisijassa taloudellisesta näkökulmasta, mutta ekologiset (ja sosiaalisetkin) rajat ovat kiihtyvää vauhtia tulossa vastaan.
Tuusulassa meillä on paljon mahdollisuuksia toimia ja meidän tulee vauraana kuntana tehdä vähintään oma osamme. Meidän täytyy pysähtyä pohtimaan arvojamme ja uskaltautua tekemään korjausliikkeitä, jos ja kun elämme kestämättömästi. Nuorten ja tulevien sukupolvien turvallisuuden takia.
Olen kerännyt tähän koosteeseen helppokäyttöistä tietoa päätöksenteon pohjaksi Tuusulan metsien suojelun lisäämiseksi. Metsät ovat sekä ilmaston että luonnon monimuotoisuuden suojelun kannalta kriittisiä, ja niiden suojelu on myös ihmisen terveyden suojelua.
Huomioita Tuusulan metsistä ja niiden monimuotoisuudesta
Monimuotoisuuden suojelu on kytköksissä kunnan ilmastotyöhön, koska metsät toimivat tehokkaana hiilinieluna. Jos metsä kaadetaan, se toimii vähintään 20 vuotta päästölähteenä. (Ks. Kuntaliiton Metsät ja ilmastonmuutos kunnissa -selvitys)
Tuusulassa luonnonsuojelulailla suojeltujen alueiden pinta-ala on kasvanut 0,1 prosentista 1 prosenttiin aikavälillä 2014 – 2022. Kaavoituksella turvatut arvokkaat luontokohteet puolestaan ovat supistuneet noin 20 %. Kokonaisuudessaan Tuusulan yleiskaava 2040 ehdotus II:n arvokkaiden luontokohteiden merkinnät kattavat 4,8 % kunnan kokonaispinta-alasta.
Kunnan 225 km² pinta-alasta on Corine Land Cover 2018 -aineiston mukaan kaikkiaan metsäalueita 42 %. Tuusulan kunta omistaa noin 1000 hehtaaria talousmetsää ja 380 hehtaaria puistometsiä oman kunnan alueella. Tuusulan ekosysteemipalveluselvityksessä 2017 todetaan, että Tuusulan metsät ovat Luonnonvarakeskuksen tekemien valtakunnallisten metsäinventointien (MVMI, Luke 2013) perusteella varsin nuoria, mikä kertoo metsien aktiivisesta metsätalouskäytöstä.
- Jos metsää suojeltaisiin tavoitellut 30 %, se tarkoittaisi Tuusulassa yhteensä n. 70 km2 (7000 ha)
- Omien talousmetsien säästäminen ja ennallistaminen kohti monimuotoisuutta olisi 15 % tavoitellusta 7000 ha:sta.
Kunnan talousmetsien käyttöä ohjaavat asiakirjat
Tuusulassa hankitaan kunnan talousmetsien hoitoa ohjaava kymmenvuotissuunnitelma alueelliselta metsänhoitoyhdistykseltä. MHY:n perustehtävä on toimia metsänomistajien edunvalvojana. Lisäksi MHY:t saavat kannustimia metsäteollisuudelta suhteessa siihen, miten paljon puuta niiden kautta saadaan hankittua. Monimuotoisuuden suojelu ei ole MHY:n perustehtävää eikä ydinosaamisaluetta.
Kunnan ei ole välttämätöntä ostaa metsänhoidon asiantuntemusta MHY:ltä, vaan Kuntaliiton mukaan tähän voidaan käyttää muita asiantuntija- tai konsulttipalveluja. Poliittisesti voidaan päättää, että asiantuntemuksen kriteerinä on juuri monimuotoisuuden suojelu.
Monimuotoisuuden turvaamiseksi tarvitaan Tuusulan luonnon monimuotoisuustarkastelun (2022) mukaan
- lisää suojelua (mm. arvokkaat luontokohteet),
- muutoksia talousmetsien ja virkistysmetsien käsittelyyn, ja
- luontotyppien ennallistamista.
Kirjoittajan suositukset kunnan metsien käyttöön
Luontokato ja ilmastokriisi muodostavat hätätilan, jonka ratkaisemiseen on käytettävä kaikki mahdolliset toimenpiteet. Tuusulassa kuten muissakin kunnissa on toteutettava YK:n biodiversiteettisopimuksessa ja EU:n biodiversiteettistrategiassa asetettu 30 % suojelutaso maa- ja vesialueista, vaikka nämä eivät vielä olekaan kuntia kohtaan velvoittavia.
Miten tähän päästään?
- Muutetaan kunnan talousmetsät suojelualueiksi ja virkistys- tai puistometsiksi. Tilataan soveltuvalta palveluntuottajalta (ei metsänhoitoyhdistys) metsänhoidon suunnitelma, jossa ei tehdä lainkaan päätehakkuita eikä muitakaan hakkuita. Hoidollisia toimenpiteitä tehdään ainoastaan luontotyyppien säilyttämiseksi ja hyvin rajallisesti virkistyskäytön vuoksi.
- Korotetaan arvokkaiden luontokohteiden suojelumerkintää kaavassa luo- ja sl-merkinnästä SL- ja S-merkintään.
- Ei kaavoiteta uusia asuinalueita metsään. Käytetään monipuolisia, kekseliäitä keinoja uudisrakentamisen mahdollistamiseen: esimerkiksi lisärakentamisen mahdollistaminen rakennusoikeutta lisäämällä pientaloalueilla, samalla asumisen yhteisöllisyyttä lisäten.
- Otetaan käyttöön luonnon kokonaisheikentämättömyyden periaate ja ekologinen kompensaatio, jonka tulee olla kunnan omassa toiminnassa velvoittava ja yksityisiä maanomistajia kohtaan vapaaehtoisesti suosittava.
- Käydään aktiivista keskustelua yksityisten maanomistajien ja valtion kanssa sekä lisätään tietoisuutta ja motivoidaan metsien säästämiseen ja suojelemiseen. Irtaudutaan nopeassa tahdissa ohjaavasta yhteistyöstä metsäteollisuuden etuja ajavien metsänhoitoyhdistysten kanssa ja tiedotetaan maanomistajia tästä mahdollisuudesta.
- Lisätään luonnonsuojelun budjettia, ja aloitetaan ennallistamistoimia esim. taimien istutusta joutomaille ja tehdään yhteistyötä yhdistysten ja muiden verkostojen kanssa. Esimerkiksi 4H-järjestön Taimiteko -kampanja.
- Tutkitaan mahdollisuutta organisoida joukkorahoituksia suojelualueiden kasvattamiseksi ja suojeltavien alueiden ostamiseksi esim. perikunnilta.
Perusteluja
Luonnon monimuotoisuuden tuomat hyödyt
- Siirtymällä laajemmin luonnonmukaisempiin käsittelymenetelmiin kuntametsien hoidossa edistettäisiin selkeästi luonnon monimuotoisuuden säilymistä. Esimerkiksi eri-ikäisrakenteinen metsänkasvatus säilyttää metsän hiilinieluna ja -varastona, ylläpitää paremmin monimuotoisuutta ja virkistyskäyttöä ja on vastustuskykyisempi esim. myrskyjä ja metsätuholaisia vastaan. Metsien monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeää on lahopuun riittävä määrä metsissä.
- Metsät tasaavat ilmastonmuutoksen aiheuttamia tulvia ja hellehuippuja sekä parantavat ilmanlaatua
- Luontomatkailu ja metsien virkistyskäyttö voimakkaassa kasvussa; suuri käyttöpaine erityisesti kaupunkiseuduilla
- Muunlajisella luonnolla on myös itseisarvo, ja ihminen on osa luontoa.
Terveydellinen näkökulma
- Luonnontilainen metsä tuottaa enemmän elpymistä stressistä kuin talousmetsä (Simkin ym.)
- Luonnonympäristön läheisyydellä on yhteys eliniän pituuteen (Rojas-Rueda ym. 2019, meta-analyysi)
Kansalaiset toivovat ja odottavat päättäjiltä luonnon suojelua
- Nuorisobarometri 2021: 76% nuorista kokee surua luontokadosta ja
75% nuorista saa hyvän olon kestävien valintojen tekemisestä
- Suomalaisista 62 prosenttia ilmoitti olevansa valmis muuttamaan kulutus- ja elämäntapojaan luontokadon pysäyttämiseksi. 12 prosenttia ei olisi valmis muutoksiin. Sitra: Suomalaisten luontosuhteet -kysely
- Kuntalaiset toivovat lisää monimuotoista ja suojeltua luonnonympäristöä (Tuusulan viher- ja virkistysverkoston kehittäminen 2021)
- Ylen kysely 5.6.2022: Luonnonsuojelualueiden lisäämisellä on suomalaisten vankka tuki – 80 prosenttia haluaa lisää suojelua.
Nykyinen luonnon monimuotoisuuden tilanne Suomessa (lähteenä Tuusulan luonnon monimuotoisuustarkastelu)
- Suomen luonnon monimuotoisuuden kehityssuunta on heikkenevä: v. 2019 arvioiduista lajeista lähes 12 % arvioitiin uhanalaisiksi (vuonna 2010 10,5 %).
- Suurimpana syynä metsäelinympäristöjen muutokset (uudistamis- ja hoitotoimet, vanhojen metsien ja kookkaiden puiden sekä lahopuun väheneminen)
- Noin 400 luontotyypistä lähes puolet (48%) arvioitiin uhanalaisiksi koko maassa v. 2018. Etelä-Suomessa uhanalaisten osuus (59%) on selvästi suurempi kuin Pohjois-Suomessa (32%).
- Tärkeimmät syyt metsien uudistamis- ja hoitotoimet, ojitus, pellonraivaus sekä rakentaminen ja vesien rehevöityminen
Luonnon monimuotoisuuden kehitys Tuusulassa (lähteenä Tuusulan luonnon monimuotoisuustarkastelu)
- Kaavoissa osoitettujen arvokkaiden luontokohteiden pinta-ala on merkittävästi supistunut:
- Tuusulan osayleiskaavoissa arvokkaiden luontokohteiden kokonaispinta-ala on noin 1344 ha ja Tuusulan yleiskaavaehdotus II:ssa noin 1080 ha. Arvokkaiden luontokohteiden kokonaispinta-ala on siis supistunut noin 264 ha eli noin 20 %
- Yksi pääsyy luonnontilan menetykseen ovat alueella suoritetut hakkuut.
- Uusia monimuotoisuuden kannalta arvokkaita alueita on kartoitettu, ja suuri osa niistä on osoitettu myös yleiskaavaehdotus II:ssa. Luo- ja sl-merkintöjen kohteita ei ole tarkoitus perustaa luonnonsuojelualueiksi luonnonsuojelulain nojalla, vaan niiden luontoarvot turvataan kaavamääräyksillä.
- Tämän tyyppiset merkinnät eivät osayleiskaavoissa ole turvanneet kaikkia arvokkaita luontokohteita riittävällä tasolla, sillä usean kohteen on selvityksissä todettu menettäneen luonnontilansa
- SL ja S-merkinnöin osoitetut alueet säilyvät luonnonsuojelulain suojaamina, mutta ns. kevyempien kaavamerkintöjen kyky turvata kohteiden luontoarvoja vaikuttaa olevan ainakin osittain heikko.
- Parempi suojelutaso saavutetaan kaavamääräyksiä tiukentamalla
Lisähuomioita
- Suomessa uudistettu luonnonsuojelulaki menossa eduskunnan hyväksyttäväksi, voimaan mahd. kesällä 2023.
- Suomessa tekeillä myös oma biodiversiteettistrategia. 30 % suojelutavoite tulossa kuntia velvoittavaksi tulevaisuudessa.
- Kuntien monimuotoisuustyön tueksi Uudenmaanliiton tuottamat dokumentit
- Metsäluonnon monimuotoisuus Uudellamaalla
- Hiilensidonta Uudenmaan kuntametsissä
- Tulevaisuuden ilmastoon sopeutuva metsänhoito
Hanna Rintala
Lääkäri, ympäristökasvattaja
Tuusulan Vihreät