Taas on aika puhua veroista – niistä euroista, joista me kaikki nautimme kunnan tuottamina palveluina. Tuusulan talousarvioon 2021 esitetään ansioveron 0,25%-yksikön korotusta (19,75 %:iin) sekä korotuksia kiinteistöveroihin. Korotukset toisivat verotuloja reilut 6 milj. euroa lisää. 2500 euron palkalla veronkorotus veisi kukkarosta n. 6 euroa/kk. Sama raha menee ajattelematta karkkihyllyllä tai tupakkaa ostaessa. Kiinteistöverot jäisivät korotettuinakin vielä reilusti lain salliman ylärajan alle.

Kokoomus tuomitsi korotukset ja esitti sijalle prosentin leikkuria kunnan käyttötalousmenoihin (eli palveluihin). Korotusten ajatellaan olevan holtitonta taloudenpitoa ja vievän motivaation kehittämiseltä. Ratkaisuna eivät ole joko korotukset tai kehittäminen, vaan molemmat. Tältä pohjalta kunnassa valmistellaan talousarviota, joka sisältää korotusten lisäksi säästöjä ja tuottavuutta parantavia toimia.

Kannatan esitettyjä veronkorotuksia. Ne olisi pitänyt tehdä jo vuosi sitten.

Talous ei ole itseisarvo, vaan seurausta siitä, mitä teemme tai jätämme tekemättä. Reaalielämässä talous on toki myös reunaehto. Talouden ollessa tiukalla sanotaan, että on elettävä talouden ehdoilla. Mutta onko niin? Raha on hyvä renki mutta huono isäntä. Raha pitää laittaa töihin: euroilla pitää saada vaikuttavuutta.

Ennaltaehkäisyn on todettu olevan parasta taloudenhoitoa. Pitkittyessään ongelmista tulee kalliilta korjata. Se nähdään nyt, kun sisäilmaongelmaisia kouluja on uusittava. Investointeihin kuluvat eurot tuntuvat mahdottomilta kestää, mutta terveet
tilat luovat pohjan oppilaiden ja henkilöstön hyvinvoinnille.

Lapsiin ja nuoriin panostaminen (ryhmäkoot, harrastusmahdollisuudet, mielenterveyspalvelut) on juuri sitä, mitä rahalla pitääkin saada aikaan. Yksi syrjäytynyt nuori maksaa elämänsä aikana yhteiskunnalle noin 1,2 milj. euroa (VTV). Tuusula maksaa tänäkin vuonna arviolta 2 milj. euroa pitkäaikaistyöttömyydestä aiheutuvia sakkomaksuja. Emme ole onnistuneet siirtämään painopistettä ennaltaehkäiseviin palveluihin, sillä resursseja siihen ei liiemmin ole – etenkin kun säästökuuri on jo päällä. Pysyvän paikkauksen sijaan käytämme laastaria. Se jos mikä on holtitonta verorahojen käyttöä.

Tuusulan vuoden 2020 alijäämä on arviolta 9,1 miljoonaa. Tilanne on kohentunut keväästä, jolloin koronan pelättiin vievän ison osan verotuloista. Valtiokin on tullut hätiin: kunnat saavat korotettua valtionosuutta ja isomman siivun yhteisöverosta. Lisärahaa jaetaan myös perusopetukseen ja joukkoliikenteeseen. Valtion eurot tulevat tarpeeseen. Ne pienentävät alijäämää, mikä saattaa houkutella ajattelemaan, ettei veronkorotuksia tarvitakaan. Haasteet, jotka Tuusulalla oli ennen koronaa, eivät kuitenkaan ole kadonneet mihinkään. Ne meidän on ratkottava itse, jotta kunta säilyy elinvoimaisena ja saamme uusia asukkaita ja yrityksiä – eli lisää onnellisia veronmaksajia.

Meillä on moni asia hyvin. Ei anneta periksi, luotetaan toisiimme ja huomiseen.

Outi Huusko
Uudenmaan vihreiden puheenjohtaja
Tuusulan vihreiden varavaltuutettu

Kirjoitus on julkaistu Keski-Uusimaassa 3.10.2020.