Eeva-Liisa Alasjärvi harmitteli (K-U 15.1.), ettei Tuusulassa nähdä joukkoliikenteen ongelmia. Hän viittasi mm. menossa olevaan osallistuvan budjetoinnin (osbu) äänestykseen, jossa ei ole ehdotuksia joukkoliikenteen parantamisesta. Osbussa jaossa on vain 100 000 euroa ja hankkeetkin ovat sen mukaisesti pieniä, valtaosa alle 10 000 euroa. Joukkoliikenteen järjestämisessä puhutaan miljoonista ja ne varataan vuosittain kunnan talousarvioon.
Tuusulan joukkoliikenteessä todellakin on ongelmia. Iso osa asukkaista asuu hajallaan, jolloin käyttäjiä on yhtä linjaa kohden vähän. Osa kunnasta on täysin katveessa, eli ilman minkäänlaista joukkoliikennettä, jolloin ainakin osa matkasta on kuljettava omalla autolla tai muulla kulkupelillä. Busseja kulkee liian harvoin ja/tai kulkuvälinettä joutuu vaihtamaan. Ainoa todella hyvin toimiva osa joukkoliikennettä on Jokelassa pysähtyvä juna. Aamun ja iltapäivän ruuhkatunteihin lisättiin juuri junavuoroja, kiitos siitä! Myös Hyrylän ja Keravan aseman välillä kulkeva syöttöliikenne toimii suhteellisen hyvin.
Tuusulassa on totuttu autoilemaan. On tietysti aivan eri asia ajaa omalla autolla suorinta reittiä ovelta ovelle, kuin käyttää julkista liikennettä, jossa päätepysäkit ja reitti on jonkun toisen määrittämä. Näitä kahta kulkumuotoa verrattaessa auto voittaa kätevyydessään aina. Julkisen liikenteen käyttäminen onkin usein arvovalinta. Tuusulassa ympäristöteko on jo se, että pyrkii edes silloin tällöin jättämään auton kotiin tai peräti sen toisen auton ostamatta.
Korona iski Tuusulan joukkoliikenteeseen juuri, kun oltaisiin päästy totuttelemaan uusiin reitteihin ja toimintatapoihin. Omalla autolla kulkeminen koetaan turvallisemmaksi tavaksi liikkua ja etätyöt ovat vähentäneet työmatkaliikennettä. Tämä tilanne ei kuitenkaan ole pysyvä, eli julkisen liikenteen tarve kasvaa taas koronan jälkeen.
Uuden bussilinjan lisääminen maksaa keskimäärin 200 000–300 000 euroa vuodessa. Esimerkiksi viime vuonna koronan jalkoihin jääneet la–su lisävuorot Hyrylästä Helsinkiin olisivat maksaneet noin 170 000 euroa. Julkinen liikenne koetaankin edelleen liian kalliina investointina. Tämän vuoden talousarviossa Tuusulan kuntaosuuksiin (koronasta aiheutuvat kulut huomioiden) on varattu nelisen miljoonaa euroa. Eurojen lisäksi tarvitaan kuitenkin myös käyttäjiä: ilman matkustajia ei linjoja perusteta, ilman rahaa ei saada riittävästi linjoja, ilman sopivia linjoja ei ole käyttäjiä ja ilman kunnon käyttäjämääriä satsaus osasta päättäjiä liian suurelta.
Syyt julkisen liikenteen käytön lisäämisen tärkeyteen ovat selvät: noin viidennes päästöistä tulee edelleen liikenteestä ja pk-seudun työssäkäyntialueen tiet ovat ruuhka-aikaan tukossa. Kyse on ennemminkin asenteista ja rahasta, kuin siitä että joukkoliikenteen ongelmia ei nähtäisi tai niitä vähäteltäisiin. Niin kauan, kuin emme ole valmiita satsaamaan euroja julkiseen liikenteeseen, siitä ei saada sujuvaa. Julkiselta liikenteeltä ei myöskään kannata odottaa oman auton veroista käyttömukavuutta.
Outi Huusko
Jokela
Uudenmaan vihreiden puheenjohtaja
Tuusulan vihreiden varavaltuutettu
Kirjoitus on julkaistu Keski-Uusimaassa 17.1.2021.
